Oli synkkä ja myrskyinen yö…ja sen jälkeen koitti normaali aamu Sahanlahti Campingin alueella. Oli jälleen aika pompata rattaille ja suunnata itäisestä osasta suomea kohti länttä. Sahanlahdelta ajomatka Lahteen varsinkin alkuosaltaan on uskomattoman nättiä. Silmä lepää maisemia ihaillessa. Ajomatkaa tälle päivälle tuli 195km.
Lahti vastustaa ja viihdyttää
Lahdessa vaihdoimme moottorit jälleen polkupyöriin. Polkupyöyrän menemisen estävät viat harvoin osuvat hyvään paikkaan, tällä kertaa minun kohdalleni osui sellainen harvinaisuus. Koko perhe ajeli pyörillä kohti Lahden keskustaa Paulin ja Vilman perässä ( tuttavaperhe ). Mie ajelin viimeisenä maastossa ryvettyneellä maastomankelilla kun yhtäkkiä kuului rämähdys, jyrähdys ja ajajalta asteittainen parahdus, koska ketju jumahti täydestä vauhdista paikalleen. Vaihtajan korvakko ( alumiininen sulake, joka pyrkii varmistamaan, että vaihtaja ei hajoaisi ) päätti luovuttaa nykyisen kiinteän olomuotonsa murtumiseen. Muut katosivat horisontiin huomaamatta keskeytystä jo EK:n alkutaipaleella. Sadattelin hetken kohtaloani, pomppasin pyörän kyydistä ja aloin vimmaisesti googlettamaan kännykällä varaosa putkaa, mistä löytyisi uusi korvakko. Korvakko oli päättänyt päivänsä alle 300metrin päässä lahden polkupyörähuollosta, joka oli kaikeksi ihmetykseksi vieläpä auki ( https://www.pyorakauppa.fi/pyorakauppa-ja-polkupyoran-varaosat/ ). Potkuttelin firman ovelle pyörän kanssa ja kuin ihmeen kaupalla heiltä löytyi varaosa suoraan hyllystä. 10 minuuttia myöhemmin olin sopivan kohtuullisen korvauksen jälkeen takaisin tienpäällä etsimässä muuta joukkoa. Täydet pisteet polkypyörähuollolle ripeästä ja asiallisesta toiminnasta. Sain samalla kehoituksen vaihtaa ketjut ja takapakan, jotka alkoivat olla myös lähellä elinkaarensa loppupuolta.
Kohteena Lahdessa meillä oli keskusta maatila, tai ehkä kyseessä on enemmänkin kotieläinpiha. Siellä oli eläimiä ja mukavaa tunnelmaa. Paikka oli siis yli-marolan 4H kotieläinpiha ( https://lahti.4h.fi/kotielainpiha-perhepuisto/yli-marolan-4h-kotielainpiha/ ). Kauniista säästä johtuen täällä oli paljon väkeä vierailemassa, mutta jännä nähdä näin maalaisromanttinen paikka keskellä kaupungin vilinää. Paluumatkalla pyöräilimme Launeen perhepuiston kautta. Loppuilta menikin kuulumisia vaihdellen, synttärikakkua syöden ja iltaa vietellen.
Seuraavana päivänä aamulla kävimme vielä hieman pyöräilemässä Lahden kaupunkimaisemissa. Vernalla oli Lahdessa oma kohteensa, Puolenkuunpelit. Sieltä löytyi kaikkea kivaa pelottelemaan muita asuntoautossa majoittujia. Pelottavia pehmoleluja. Veikan kanssa kävimme paikallisessa skeittiparkissa ihmettelemässä betonin kauneutta ja yllättävän suurta määrää skeittailijoita sillä välin kun V&I kävivät kaupoilla. Aamupyöräilyn ( n.10km ) jälkeen olikin hyvä ottaa tuntumaa tämän päivän kuljettavaan 218km matkaan.
Lavia, maaseudun rauhaa
Seuraavaksi suuntasimme asuntoauton kokan kohti Laviaa. Ensimmäisenä pysäkkinä oli Tampere. Veikalla oli tarve päästä Skeittitarvikekauppa Bluetomatoon. Skeittiin oli luvattu koulumenestyksen myötä huomattavia parannuksia. 2×4 lankku ostoskärryn pyörillä oli kokemassa muodonmuutosta kohti oikeaa skeittilautaa ( oikeasti tilanne ei näin paha ollut, mutta nuoriso tuppaa hieman laittamaan lapin lisää kertomuksiin ). Jätimme asuntoauton Kalevan Prisman parkkipaikalle ja vaihdoimme jälleen pyörät alle. 8km pyöräily hektisessä kaupunkiympäristössä oli mukavaa vaihtelua autossa istuskeluun. Ratikka työmaa etenee, mutta edelleenkään täällä ei ollut lähellekään valmiin näköistä. Pyöräily Tampereella, varsinkaan ihan ydinkeskustan alueella ei todellakaan ole miun juttu.
Veikan juttu toisaalta oli Laviaan saapuminen. Laviassa on isän Siskon ( avopuoliso ) siskon ja Siskon kotipaikka ja ratsutilan, mitä Siskon sisko miehineen pitää. Tilan pitäminen vaatii laitteita, kuten traktoreita, Avantin ja kaikkia muita kivoja härveleitä kuten pappa mopon. Veikka oli onnensa kukkuloilla päästessään häärimään kaikkien koneiden kanssa. Jopa hevosten lannan ajaminen avantilla karsinoista pois sai kaverin hehkumaan onnesta. Tilalla oli todella paljon eri ikäluokan hevosia ja niitä pääsi nuoriso hoitamaan ja tutustumaan muutenkin Lavialaiseen maisemaan. Pakko tunnustaa, että itsekin tykkäsin kovasti alueesta ja täällä pääsi ihan kunnolla rauhoittumaan lomatunnelmaan.
Yövyimme mukavassa maalaismiljöössä, jonka äänimaailmaan kuului yölliset hevosten höröttelyt. Tai lasten unimölinät en ole ihan varma kumpi oli äänekkäämpää.
Tämä puoli suomea ei ole ollenkaan tuttua aiemmilta reissuilta. Kävimme hieman autoilemassa alueella tutustuaksemme hieman miljööseen. Huittisen ABC:llä on myös käsityö pajoja ja se kiinnosti Iitua ja Siskoa. Lisäksi kun lähellä oltiin, niin kävimme reippailemassa ja katsomassa mille kunnostettu Säpilän riippusilta näyttää.
Kristiinankaupungin kautta Ylivieskaan
Illalla kuulimme jälleen maantien kutsun. Ajattelimme aluksi ajelevamme vanhan Rauman alueella hapuilemaan, mutta ilta oli jo menossa pitkällä, joten päätimme suunnata tässä kohtaa suoraan kohti pohjoista. Liikennettä oli vähän, joten eteneminen oli mukavaa. Kristiinankaupunki päätyi vasta 150km ajettua kohteeksi. Päätimme etsiä majapaikkaa Kristiinankaupungin lähimaastoista, jotta seuraavana päivänä olisi helppo päästä tutustumaan kaupunkiin. Ajomatkaa koko päivän ajoille tuli 254km ( mukaan lukien Säpilän riippusilta ja Huittisten ABC visiitti )
Kristiinankaupunki kiinnosti perheen aikuisia. Kissanpiiskaajankuja oli todella kapea. Loppiksia ( eli kirppareita ) tuntui olevan pihat täynnään. Ajankohtaan osui joku pihapäivä ( Avoimet portit ), missä kohteita oli runsaasti. Kristiinankaupungissa olimme alkuun suunnitelleet majoittumista ABC:n pihalle hieman syrjempään, mutta se vaikutti hieman levottomalle ja 2h parkkikopasteet ei kuulostaneet tervetuloa toivottaville. Näinpä päädyimme Park4nightin opastamana ihan Kristiinankaupungin keskustassa olevalle parkkipaikalle, missä oli muitakin asuntoautoja parkissa. Yö meni hyvin, mutta heti aamusta alkaen ihmisiä alkoi kulkea reippaasti ohi, koska yksi avoimet pihat tapahtuman avoimista pihoista oli tämän parkkipaikan yhteydessä. Iitun kanssa jalkauduimme kävelypatikassa kiertelemään paikkoja. Verna liittyi myöhemmin hetkeksi aikaa kävelemään mukana, mutta Veikalla oli sen verran reissuväsymystä ilmassa, että edes jäätelötarjoilu ei saanut häntä mönkimään asuntoauton rauhasta ihmisten ilmoille.
Seuraavaksi suuntasimme Ylivieskaan. Vaasassa kävimme Prismalta hakemassa täydennystä jääkaappiin. Ja muutamaa kymmentä kilometriä myöhemmin Kruunupyyssä pysädyimme laittelemaan ruokaa. Muuten koko 309 kilometriä mentiin lähes yhtä soittoa. Ylivieskassa kävimme tervehtimässä Eskoa ja Emmiä. Veikka pääsi jälleen koneiden pariin. Tässä kohtaa iskee aina sellainen haikeus. Aletaan olla lähellä kotikulmia, joten sellainen reissun loppumisen haikeus kasvaa sitä suuremmaksi mitä tutummaksi maisemat käyvät. Ylivieskassa kävimme jälleen kirppistelemässä.
Pesistä, Kartingia ja kohti kotia
Seuraavana huruuttelimme erittäin lyhyelle tuntuvan 114 kilometrin huikosen Pattijoelle. Kiteellä meillä ei ollut onnea pesäpallo-ottelun seurannan kanssa. Onneksi Pattijoella osuttiin juuri sopivaan aikaan. Paikallispelinä oli superpesis ottelu Pattijoen urheilijat – Koskenkorva. Viimeiset etapit on olleet tällaisia yhden yön majoittumisia. Seuraavana päivänä oli enää vuorossa Pattijoki-Rovaniemi väli, eli 297km.
Oulussa kävimme matkalla vielä Veikan kanssa ajamassa kartingia. Selvästi jonon keulilla roikkuminen tekee jotain ajattelulle, koska oli mukavaa ajella hieman vauhdikkaammin. Asuntoautossa oli jännitysnäytelmä edessä kun kunnon ukkosmyrsky rantautui Ouluun. Karting halliin ei kuulunut mitään ulkona olleesta metelistä, mutta taivas salamoi ja räiskyi ihan kunnolla. Muutaman kilometrin päässä autosta oli ihminen jäänyt puun alle ja menehtynyt, eli myrskyllä oli todella huomattava voima. Iitu ja Verna odottelivat autossa myrskyä hämmästellen sen aikaa kun me Veikan kanssa pyöriteltiin rattia sisätiloissa.
Niin se tämäkin kesäreissu taittui loppua kohti ja saavuimme jälleen kotipihaan. Tilasimme Kotipizzasta pizzat ja sen jälkeen alkoikin normaali autonpurkuoperattio, pyykkikoneen laulu ja normaalit huoltotoimenpiteet. Seuraavaa reissua odotellessa.
Koko kesäreissu 2021 reissu eteni reittiä: Rovaniemi-Salla ( Poropuisto, Aihkipetsi )-Kuusamon Tropiikki-Hyrynsalmi ( p-paikka pohjoisesta päin tultaessa )–Lieksa ( Pielisenmuseo )-Kitee(Syrjäsalmi, NightwishStory ) -Parikkalan patsaspuisto-Kummakivi-Sahanlahti ( Puumala )-Lahti-Tampere-Lavia-Kristiinankaupunki-Ylivieska-Raahe-Oulu-Rovaniemi. Kilometrejä tuli reippaasti ja aikaa kului paripäivää yli pari viikkoa. Yksi yö ( Sahanlahti ) oltiin leirintäalueella. Säänhaltijat olivat myös suosiollisia kelien puolesta. Sadetta oli yhtenä iltapäivänä ja kesämyrskykin osui yön ajaksi. Tosin käpyjen tippuminen katolle kesken parhaiden unien ei ole kivaa.
