Meille ensimmäinen talvimatkailuautokausi oli 2020-2021. Talvi osoittautui matkustamisen kannalta hyvin erilaiselle vuodenajalle matkailuautoilun näkövinkkelistä. Perheemme talviharrastuksissa pääosaa esittää lumilautailu ja tietenkin talviretkeily. Kirjoittelen myöhemmin mielenkiintoisimmista reissuista jonkinlaiset tarkemmat postaukset. Tässä kuitenkin pientä yhteenvetoa talven mieleenpainuneista jutuista asuntoauton kanssa.
Asuntoautoon hankittiin uudet talvirenkaat Luoston reissu osoitti, että kovettuneet kumit ja ruostuneet nastat ei ole erikoisen pitävä ja turvallinen yhdistelmä painavassa autossa. Auto on tainnut viettää kesäkäpälien päällä ainakin muutaman vuoden putkeen. Tämän voi päätellä puolentoista metrin jatkovarresta, jonka avulla pultit joutui availemaan. Onneksi tien päällä ei ole joutunut renkaan vaihtoa suorittamaan. Kotipihassa formula1 tyylinen renkaanvaihto oli hyvin kaukainen haave, mitä se olisi tienpäällä rengasrikon sattuessa?
Talven aikana hankimme aggregaatin puskaparkkeilua ajatellen ( 2kw, bensakäyttöinen itämaanepeli, Timco ). Asuntoautossa on jo muutaman asteen pakkasella käynnistymishaasteita. Syytä dieseliä pureskelevalla kulkineella ei ole pelkästään kesälaadun unohtumisesta tankkiin. Talvilaatua tankkiin löytyi vasta -15°C pakkasten kohdilla. Onneksi tankki oli aika tyhjäksi ajettu, mutta silti hieman jännitti ajaa auto reippaalla pakkasella saamaan asianmukaisempaa menovettä.
Autossa on Ebersbächer merkkinen bensalämmitin, mutta se ei paljon lämmitä jos akku on finaalissa. Aggregaati on mukana varmistamassa, että auton akuissa on virtaa vähintään bensalämmittimen käynnissäpitoa varten. Tavoiteena on auton käynnistyminen omin avuin syvemmästäkin pusikosta, kovemmallakin pakkasella. Näinpä ajatusketju etenee seuraavilla poluilla. Jos pakkasta on alle 0°C ja jos ollaan sähkönlähellä -> lohkolämmitin -> auto käyntiin. Jos emme ole sähkön lähellä -> Bensalämmitin -> auto käyntiin. Jos akku on finaalissa ja emme ole sähkönlähellä -> aggregaatti -> bensalämmitin / lohkolämmitin aggregaatissa -> auto käyntiin. Jokaiseen tilanteeseen on toimiva ja minimiriskillä toimiva ratkaisu. Ja jos auto ei starttaa, niin virta kuitenkin riittää lämmittimen käynnissä pitämiseen. Viimeisenä varokeinona on sitten vakuutukset ja hinausauton tarjoama apu.
Kovasta pakkasesta puheenollen Alde ( lämmitin ) päätti luovuttaa reippaasti nesteitä -30° lukemissa 2kw sähkövastuksen juuresta. Hieman löysällä ollut pultti paljastui ongelman alkulähteeksi. Tämä kuulostaa internetfoorumeiden mukaan olevan tyyppivika tämän mallisarjan lämmittimissä. Ikävää oli, että huomasin sen vasta kun olimme puskaparkkireissussa Levin suunnalla. Lämmittimen lämpösulake pomppasi johtuen järjestelmässä olevan nesteenmäärän vähyydestä ( Tämä tosin selvisi vasta kun pääsimme reissusta kotiin ). Kaiken kivan lisäksi aggregaatti päätti laittaa hanskat tiskiin lähes minuutilleen samaan aikaan lämmityksen kanssa ( se onneksi meni takuuseen ja on siitä eteenpäin toiminut kerrassaan mainiosti, samoin kuin lämmityskin ). Pakkasta oli ensimmäisenä yönä -12°C, mutta yllättävän hyvin tarkenimme ilman minkäänlaista lämmitystä. Koko perhe nukkui alhaalla yhdessä isossa siskonpetissä pipot ja kaikki villavaatteet päällä. Seuraavana päivänä kävimme hakemassa paikallisesta k-raudasta 2 kilowatin patteria molempiin päihin asuntoautoa. Seuraavan yön yövyimme Levi Lehdossa sähköroikan nokassa pattereiden hohkatessa. Kahden päivän hissiliput ovat sen verran arvokkaat, että ihan pienissä ongelmissa ei tee mieli luovuttaa. Vaikkakin ”pieni” ongelma olisi lämmityksen puuttuminen pakkasella.
Lämmitys kuluttaa kaasua kohtuullisen maltillisesti. Pikku pakkasella pullolla pärjää n.4vuorokautta. Talviaikaan pidetään aina kahta kaasupulloa mukana, ihan vain kaiken varalta. Kesällä mukana on yleensä vain yksi, kun jääkaappi ja ruuanlaitto eivät ole erikoisen kaasuhörppyjä.
Vaikka talvirenkaat ovat uudet ja hyvät, niin lumiketjut kulkee talvella aina mukana. Samoin kuin pitomatot. Pallastunturin luontokeskuksen parkissa lipsautin hieman alamäkeen viettävään kohtaan, joka päättyi penkkaan, eli läpi ei päässyt ajamaan. Pakki päällä yrittäessä renkaat pyöritti jäätiköllä tyhjää. Olimme ajaneet Rovaniemeltä yhtäsoittoa, joten en jaksanut illalla alkaa säätämään; nukuttiin yö hieman kallellaan. Aamulla pitomattojen avulla pääsi todella näppärästi liikkeelle parkkipaikalta ( minimaalisen hämmentävän pieni kokoiseen ylämäkeen ). Jännä miten illalla saapuessa pitomattojen virittely tuntui ylitsepääsemättömän raskaalle tehtävälle, mutta aamulla auto liikkui alle minuutissa parempaan asentoon.
Lautailun kannalta oli mukava omata tukikohta kokoajan mukana. Aamulla oli valmiina asemissa hyvin nukutun yön jälkeen ( ei tarvinnut herätä aamulla ennen kukonlaulua ja ajella satoja kilometrejä alueelle ). Päiväaikaan oli mukava käydä syömässä ja taukoilemassa. Illalla ei tarvinnut väsyneenä päivän lautailusta lähteä siirtymään kotia kohti.
Pallas-Olos alueella oli hieman haasteita huollon järjestämisessä. Vaikka puskaparkkeilu on ihan kivaa, niin silti pidemmillä reissuilla pitää saada järjestettyä vesi-pesu-wc-huollot jotenkin. Pallaksen Jerisjärvellä on saunamaailma, joka on kerrassaan helppo keino huolehtia pesuhuolto. Samoin kylpylöitä on todella mukavasti laskettelukeskusten valikoimissa ja niitä olemme hyödyntäneet. Vettä emme ole pitäneet asuntoauton tankeissa. Harmaavesisäiliössä on sähkövastus, jolla sen saa pysymään sulana, mutta silti olemme kokeneet helpommaksi tyhjentää tankit syksyllä ja reissuja varten pakataan mukaan 10litran vesikanisteri, jossa kaikki käyttövedet kulkevat mukana.
Talviautoilun yksi haastavimmista jutuista oli varusteiden kuivaaminen ( Varsinkin puskaparkissa ). Asuntoauton WC-osasto on lämmin, mutta jos sinne tupsahtaa neljän henkilön monot, takit, laskuhousut, laskuhanskat, pipot ja muut +5°C laskupäivän aikana kostuneet kamppeet, niin ne ei todellakaan kuivu! Tämä ongelma on vielä osittain ratkaisematta. Jos tavarat levittelee hieman laajemmin pitkin autoa, niin kuivaaminen on todennäköisempää, mutta hikiset varusteet aiheuttavat välillä aika…tiheän oloista ilmaa sisätiloihin.
Lämpöpeitto on varmaankin sellainen ostoslistalla oleva elementti. Tähän asti olemme käyttäneet sellaisia sisäpuolelle tulevia aurinkosuojia, joissa on jonkinlainen eristys, mutta ne joutunee jossain vaiheessa päivittämään kunnolliseen peittoon vedontunteen minimoimiseksi.
Ihan kaikkia talven reissuja ei tehty matkailuautolla, mutta ne jotka tehtiin avarsivat mukavasti mahdollisuuksia. Mukava kun on tavarat mukana, saa nukkua omissa vuodevaatteissa, ei tarvitse stressata huoneen luovuttamisista, saa pidettyä taukoja sopivissa väleissä ja pystyy muuttamaan helposti suunnitelmia lennosta. Oikein kiva ensimmäinen talvimatkailuautokausi.
